pakka (2)
substantiivi
-
Tavaroiden tai esineiden joukko, joka on pakattu yhteen.
Tuo pakka sisältää talvivaatteita.
Taivutus
yks. nom. pakka, yks. gen. pakan, yks. part. pakkaa, yks. ill. pakkaan, mon. gen. pakkojen pakkain, mon. part. pakkoja, mon. ill. pakkoihin.
Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:
Esimerkit
Vanha sananlasku sanoo
Etymologia
Korttipakka, tarkoittaa pelikorttien pakkaa.
Käännökset
Liittyvät sanat
pakka, korttipakka, käsipakka, keulakoroke, pinkkaLäheisiä sanoja
pakinointi, pakinoitsija, pakista, pakka, pakkaaja, pakkaamo